Birkkala

Ihmiset Speltin takana

Keitä me olemme?

Birkkalan tilan speltti-tiimiä johtaa agrologi (AMK) Simo Larmo yhdessä puolisonsa Riina Larmon kanssa. Perheeseen kuuluvat myös kaksi tytärtä. Vankkana tukena ovat myös Birkkalan “emeritukset” Jaakko Larmo ja Pirkko Larmo.

Ydintiimiin kuuluu lisäksi elintarvikealan asiantuntija, Birkkalan erinomaiset pakkaamo-ja myllytyöntekijät sekä talousalan ammattilainen ja informaatioalan ammattilainen.

Luomuviljelyä luonnon ehdoilla

Birkkalan tilalla viljellään luontoa kunnioittaen ja olemme olleet luomutila jo useita vuosia.Lisää speltin viljelystä luomumenetelmin.

BIRKKALAN TILAN ALKU

Historiaa

Vanhimmat kirjalliset tiedot Birkkalan tilasta löytyvät jo 1500-luvun maakirjoista. Meidän suvullemme tila siirtyi 1800-luvulla, kun isoisoisoisovanhempamme Gustaava ja Aleksius Lietzen (nimi suomennettiin myöhemmin Larmoksi) ostivat tilukset ja ryhtyivät viljelypuuhiin. On suuri kunnia jatkaa näillä samoilla mailla, nyt luomuviljelyn ja speltin parissa ja tuottaa puhdasta kotimaista ruokaa.

Speltin viljely

Koska Birkkalan tila on luomutila, on vahva viljelykierto kaiken perusta onnistuneelle ja hyvälaatuiselle spelttisadolle. Birkkalassa käytetään 5 vuotista viljelykiertoa, jossa vuoron perään kullakin lohkolla on seuraavanlainen kierto: 2 vuotinen apilanurmi – speltti –härkäpapu – suojavilja (spelttikasvusto, jonka alle kylvetään uusi apilanurmikasvusto). Tällä viljelykierrolla pidetään pellolla optimaalinen typpilataus, rikat ja kasvutaudit kurissa sekä maan kasvukunto hyvänä. Speltin kylvöaika on normaalisti elokuun lopusta syyskuun puoleenväliin. Kasvupaikaksi kannattaa valita rinnelohkoja, joissa on vesitalous kunnossa. Kylvömäärä on n. 200 – 240kg/hehtaari ja speltti kylvetään tähkylöineen n. 3 – 5 senttimetriin. Speltti talvehtii hyvin I-III kasvuvyöhykkeillä. Keväällä Birkkalassa tehdään speltille normaalisti rikkaäestys, kun kasvukausi on lähtenyt selvästi käyntiin ja sille on kasvanut 2-3 kasvulehteä. Rikkaäestyksen tarkoitus on torjua yksivuotisia rikkoja ja antaa hieman ilmavuutta kasvustoon. Speltti alkaa yleensä vahvasti versomaan rikkaäestyksen johdosta. Puinnit sijoittuvat seuraavan vuoden elokuulle. Speltti on tuleentunut, kun se on kääntänyt tähkänsä alaspäin ja kosteus on alle 25 %. Puinnissa tähkä hajoaa yksittäisiksi tähkylöiksi, kuitenkin akanakuori jää itse jyvän päälle.

Speltin käsittely kuivurilla

Speltin kuivaus tapahtuu Birkkalan kuivurissa hakkeen voimalla. Kuivurilla speltti kuivataan varastointikosteuteen eli 11 – 14%:iin. Tällä varmistetaan, ettei vilja lähde pilaantumaan varastoinnin aikana. Kun puintikausi on ohi, speltti lajitellaan sekä kuoritaan. Birkkalan tilalle on erikseen hankittu ja valmistettu speltin käsittelylaitteet, jotta itse jyvä saadaan mahdollisimman hellävaraisesti esiin akanakuorestaan. Tämä on tärkeää, sillä mitä ehjempi jyvä on käytettävissä, sitä paremmat maku- ja leivontaominaisuudet tulevat itse spelttijauhoihin sekä muihin Birkkalan tuotteisiin.

Speltin käsittely Birkkalan myllyllä

Kun spelttijyvä on lajiteltu ja kuorittu, on se valmis toimitettavaksi Birkkalan myllylle (n. 200 metrin päässä kuivurista). Birkkalan spelttimylly toimii ympärivuotisesti ja toimitamme sieltä tuotteita maailmalle päivittäin. Birkkalan spelttijauhot tehdään kivimyllyllä, joka takaa sen, että Birkkalan jauhoissa on speltin maku sekä ravinteet tallella. Moni leipuri on myös kehunut Birkkalan spelttijauhojen hyvää koostumusta sekä sitkoa. Birkkalan Isot Spelttihiutaleet tehdään ilman esikypsytystä tai kuumennusta, jolloin taataan tuotteen paras laatu. Spelttihelmet tehdään kevyesti hioen ja sitten ne kiillotetaan. Spelttihelmiä voit käyttää riisin tapaan. Tämän jälkeen tuotteet pakataan samoissa tiloissa.

Tiesitkö?

  • Birkkalan myllyllä ei käsitellä muita viljoja kuin spelttiä, jotta tuotteisiin ei tule jäämiä muista viljoista.
  • Spelttiakanoista saa tehtyä tyynyjä.
  • Birkkalan spelttituotteita myydään myös maailmalla. Tällä hetkellä tuotteita toimitetaan mm. Saksaan, Italiaan, Espanjaan, Ranskaan sekä Iso-Britanniaan.
  • Birkkalan spelttituotteille ei tehdä esikypsytystä. Tämä takaa sen, että speltissä säilyy sen aito maku ja terveellisyys!
  • Birkkalan spelttijauhoista tulee todella hyvät spelttipizzapohjat!

Alkuviljasta voimaa

Speltti on yksi ensimmäisistä ihmisen viljelykseensä ottamista viljoista. Spelttillä on monia mainioita ravitsemuksellisia ominaisuuksia, mm. kuitu- ja proteiinipitoisuus sekä soveltuvuus monelle herkkävatsaiselle. Spelttiä voi käyttää monipuolisesti leivontaan ja ruuanlaittoon. Speltin maku on erinomainen, herkullinen ja ehkä hieman pähkinäinen.

Speltin historiaa

Speltti (Triticum spelta) on vanha vehnälle sukua oleva vilja. Vanhimmat arkeologiset todisteet speltistä ovat n. 9000 vuoden takaa. Speltin arvellaan olevan kotoisin joko Etu-Aasian alueelta tai Kaakkois-Euroopan – Lähi-idän alueelta. Speltti tunnettiin monin paikoin Euroopassa viimeistään myöhäisneoliittisella kaudella. Pronssikaudella sen viljely levisi laajemmille alueille, rautakaudella se oli monin paikoin Keski-Euroopassa yksi tärkeimmistä leipäviljoista.

Antiikin kreikkalaiset urheilijat suosivat spelttiä ja antiikin roomalaisille speltti oli ruokavalion perusta. Rouhituista speltinjyvistä ja vedestä hauduttamalla valmistettu sakea puuro, puls, oli yksi roomalaisten vanhin perusruoka. Roomalaisella viljavuuden jumalalla Cereksellä uskottiin olevan kaikista viljoista aivan erityinen suhde nimenomaan spelttiin. Speltillä oli tärkeä rooli myös roomalaisten juhlissa. Roomalaisen avioliiton tärkein ja juhlallisin muoto oli confarreatio. Sen hääseremoniaan kuului, että puolisot nauttivat lampaantaljalla istuen yhdessä speltistä leivotun leivän flamen Dialiksen (Jupiterin ylipappi), pontiflex maximuksen (pontifex-papiston johtaja) ja kymmenen todistajan läsnäollessa. Tämä avioliitto oli periaatteessa purkamaton.

Vanhimmat todisteet speltin viljelystä Suomessa ovat löytyneet Salon seudulta 300-luvulta jKr., eli samoilta seuduilta missä Birkkalan tila sijaitsee. Speltti oli Euroopassa yleinen viljelykasvi vielä keskiajalla, mutta uuden ajan kuluessa, viimeistään teollistumisen myötä se joutui väistymään runsassatoisempien ja helpommin käsiteltävien viljojen tieltä. Tästä huolimatta viljelyperinne säilyi mm. Saksan vuoristoseuduilla, jossa speltti karun maan kasvina menestyy. Saksasta myös Birkkalan tilalle saatiin siementä, kun yli kaksikymmentä vuotta sitten aloitimme speltin viljelyn.

Spelttiin on kautta aikojen liitetty monia tarinoita. Rooman valtakunnan armeijan kerrotaan marssineen speltin voimalla ja 1100-luvulla benediktiiniläisnunna Hildegard Bingeniläinen ylisti speltin olevan ravintosisällöltään ihanteellinen vilja.

Speltin historiaa käsitteleviä lähteitä

Castren, Paavo 2011,
Uusi antiikin historia, Otava, Helsinki.

Hersch, Karen K. 2010,
The Roman Wedding – Ritual and Meaning in Antiquity. Cambridge University Press.

Hirschfelder, G. 2001,
Europäische Esskultur : eine Geschichte der Ernährung von der Steinzeit bis heute, Campus New York, Frankfurt.